Päivä vammaisena

Päivä vammaisena tempaus

Tapahtuman vetäjä Lohjan vammaisneuvoston puheenjohtaja Minna Mäkinen oli kutsunut paikalle niin vammaisia kuin lehdistön, virkamiehiä, luottamushenkilöitä kuin myös Invalidiliitto ry:n edustajan. Kutsuun oli vastannut kohtuullinen määrä ihmisiä, mutta poliitikoista paikalle oli saapunut vain PS:n Piritta Poikonen sekä Keskustan Inkeri Kangas. Minna johdatti joukon Apuomenan Punakanelista Sokoksen, Lohjantähden ja Seurakunnan toimistojen kautta Kirjastolle ja lopulta Monkolaan.

  • Vuosien aikana on tapahtunut paljon edistystä, mutta vielä on paljon tehtävääkin, kuvailee kaupunkimme keskustan esteettömyystilaa Minna itse. Tämän kertainen tempaus sattui vielä sopivasti kansallisen ”helppo liikkua”-viikon ajankohtaan. Helppo liikkua on Invalidiliitto ry:n uusi kampanja, jolla tuodaan esteettömän liikkumisen asioita entistä paremmin esille.
  • Helppo liikkua-kampanjassa meillä on tärkeänä yhteistyötahona useassa Suomen kaupungissa Mannerheimin lastensuojeluliitto ja heidän äitikahvilat, kertoi Lohjan tempauksessa mukana ollut Invalidiiton esteettömyysasiamies Harri Leivo. Kävelyn aikana kiinnitettiin erikoisesti huomiota mm. suojateiden valojen ääniin, kulkuramppeihin, katukivetyksiin, katujen kallistuksiin, ovien jäykkyyksiin ja katujen reunojen korkeuteen. Lohjallakin on muutamia risteyksiä ja katujen ylityksiä, jotka arkkitehdin pöydällä ovat varmasti näyttäneet hyviltä, mutta jotka eivät käytännössä ole kovinkaan käteviä rullatuolilla tai erilaisille sähköisillä apuvälineillä liikkuville. Tempauksessa mukana ollut paikallinen yhdistysaktivisti ja näkövammainen Jarko Jokinen matkassa koiransa Olan kanssa ja nopeasti tuli selväksi, että useimmat suojatie ylitykset olivat ääniohjaukseltaan puutteellisia.
  • Valotolpan ääni on niin vaimea, että se hukkuu täysin liikenteen meluun vaikkei liikennettä edes ole paljon. Ohjeistuksissa sanotaan, että ääniohjauksen tulisi kuulua kolmen metrin päähän suojatiestä, mutta niin vain ei nyt suurimmassa tapauksessa ole, kertoi Jarko. Ryhmässä oli mukana myös Lohjan kaupungin teknisen osaston Mika Vierikko DB-mittarin kanssa mittaamassa äänien tasoa. Äänet olivat mittaustuloksien mukaan pääsääntöisesti raja-arvojen sisällä, mutta siellä alapäässä, eli kehitettävää löytyi ääniohjauksissa.

Asenneilmapiiri parantunut

Tempauksessa oli mukana myös viimeiset 35 vuotta kävelykepeillä (2) kävellyt tekojalkainen Nita Salin. Nita kertoikin, että asiat ovat menneet vuosien aikana paljon eteenpäin. Nita kertoi, että hänelle tekojalkaisena katujen erilaiset kallistuvat tuntuvat koko kehossa ja tuottavat ongelmia kävelyllä yllättävissäkin paikoissa.

  • Muistan kun vuosia sitten keskustelin silloisen kaupunginjohtajan kanssa autojen invapaikoista ja kysyin häneltä missä ne ovat. Kaupunginjohtajan vastaus oli empivä, joten kerroin hänelle ettei niitä ole Lohjalla lainkaan, muistelee Nita. Sittemmin invapaikkoja on tullut ja tilanne on varsinkin kauppakeskusten ja monien liikkeiden sekä julkisten virastojen lähellä Lohjallakin kohtuullisen hyvä. Asenneilmapiiristä hyvä esimerkki varmasti oli myös se, että kävelytempauksessa oli mukana myös Lohjan kaupungin johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää. Paula on aloittanut tehtävässään viime vuonna ja kertoikin tällaisen yhteisen kävelytempauksen olevan ihan asiallinen ja avaavan uusia näkökantoja tuttuihin tilanteisiin ja paikkoihin. Koko tempauksen mukana ollut Liisa Mononen kertoi omasta useamman vuoden kokemuksestaan Lohjalla, että asiat onneksi menevät eteenpäin, hitaasti mutta varmasti.
  • Muutamia ramppeja Lohjan keskustasta löytyy jonne tämmöisellä sähköisellä apuvälineellä ei kannata mennä eikä edes mahdu ja joissakin paikoissa rampit ovat liian jyrkät tai rampin yläpäässä ovi on sellainen, ettei sitä saa auki. Joissakin taloissa jopa hissin ovi on vaikea avata päästäkseen ulos hissistä koska ovi on niin jäykkä.

SURAKU-hanke

Kävelyn jälkeen pidetyssä koontipalaverissa Monkolassa Harri Leivo kertoi erilaisista mahdollisuuksista vaikuttaa näihin asioihin sekä mitä muualla on tehty. Harri kertoi esimerkiksi SURAKU-hankkeesta, joka on tuottanut erillisen suraku-tyyppimallit eli esteettömän rakentamisen ohjeet.

  • Näitä ohjeita on otettu käyttöön mm. Helsingissä ja malli sai vuoden 2011 esteettömyyspalkinnon, kertoi Harri.